Puskiaisten oikaisu on kallis moottoritiehanke kuin 60-luvulta

Uuden moottoritien rakentaminen Lempäälän Kuljun ja Pirkkalan Linnakorven välille on siirtynyt jatkovalmisteluun. 120 miljoonan euron tieoikaisu uhkaa laajoja metsäalueita ja koko hanke nojaa ajatukseen siitä, että yksityisauto on ensisijainen kulkuväline myös 2040-luvulla.

Niin sanottua Puskiaisten oikaisua esitetään maakuntakaavassa 2040 ja hanketta perustellaan muun muassa liikenteen sujuvoittamisella sekä liikennemelun vähentämisellä. Liikennemäärien arvioidaan kasvavan suunnitteluosuudella 20–30 prosenttia vuoteen 2040 mennessä väestönkasvun takia, ja oikaisu siirtäisi osan tästä liikenteestä uudelle väylälle.

Arvioissa ei oteta huomioon sitä, että autoilu voi vähentyä, jos esimerkiksi bensiinin hinta nousee luonnonvarojen ehtymisen tai geopoliittisten kriisien seurauksena. Ilmastonäkökulmasta taas olisi parempi pyrkiä liikennemäärien laskuun kehittämällä julkista liikennettä autoilun edistämisen sijaan. Myös liikennemelua lienee tehokkainta torjua autoilua vähentämällä ja meluvalleja rakentamalla uuden moottoritien pystyttämisen sijasta.

Toinen merkittävä peruste hankkeen taustalla on maankäyttö. Esimerkiksi Lempäälän kunta uskoo, että oikaisu mahdollistaisi Sääksjärven asukasmäärän kasvattamisen ja sitä kautta tukisi Sääksjärven rautatieaseman rakentumista.

Jos tavoitteena on rautatieaseman rakentaminen Sääksjärvelle, eikö olisi fiksumpaa investoida suoraan aseman rakentamiseen? Uskon, että rautatieasema tukee alueen asukasmäärän kasvua paremmin kuin se, että automatka Tampere-Pirkkalan lentokentälle lyhenee muutamalla minuutilla. Koko Tampereen seudulla tuleekin tavoitella lähijunayhteyksien kehittämistä ja myös kaavoitus voisi keskittyä uusien asemien läheisyyteen.

Puskiaisten oikaisun takana on virheellinen ajatus siitä, että myös 2040-luvun infrastruktuuri pitäisi rakentaa autojen ehdoilla. Tulevaisuuteen tähtäävissä liikennesuunnitelmissa päätavoitteena tulee olla se, että mahdollisimman moni voi kulkea halvasti ja ekologisesti julkisella liikenteellä kalliin yksityisautoilun sijaan.

Julkaistu kaupunkilehti Tamperelaisessa 1.10.2022

Sairaaloita ei tule myydä sijoittajille

Tampereen kaupunki myy tällä hetkellä kolmea sote-kiinteistöä, jotka sijaitsevat Hatanpään sairaala-alueella. Myynnissä ovat Hatanpään Kantasairaala, Hatanpään Puistosairaala ja Hatanpään Puistokoti Satakieli. Kohteiden yhteenlaskettu vuokratuotto on kaupungin oman arvion mukaan 7,2 miljoonaa euroa vuodessa ja myynnin jälkeen Tampere aikoo jatkaa tiloissa vuokralaisena. Kaupunki on jo aikaisemmin myynyt sotekiinteistöjä pois suorasta omistuksestaan. Päätösten taustalla on soteuudistus: Tampere haluaa eroon sotekiinteistöistä, sillä …

Lue lisää

Kuka maksaa sote-palvelut?

Tammikuussa Suomessa käydään aluevaalit, jotka ovat jääneet lähes täydelliseen mediapimentoon. Se on sääli, sillä alueuudistuksella on kauaskantoisia vaikutuksia jokaisen suomalaisen terveyspalveluihin ja verotukseen. Hyvinvointialueiden tehtävänä on järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut. Alueiden rahoittamiseksi on esitetty sekä maakuntaveroa, että rahoittamista suoraan valtion budjetista. Molempiin vaihtoehtoihin liittyy suuria ongelmia. Ainakin aluksi hyvinvointialueiden on tarkoitus toimia valtion rahoituksen turvin, mikä …

Lue lisää

Ympäristön ja talouden edut eivät ole vastakkain

Tänä kesänä olemme nähneet metsäpaloja Kanadassa ja Kyproksella, tulvia Saksassa ja Belgiassa sekä ennätyshelteita Suomessa. Ilmastonmuutoksen edetessä tällaisista ilmiöistä tulee entistä yleisempiä.  Samalla ilmastonmuutoksen ympärillä käytävässä keskustelussa on suuri ongelma: ilmaston ja talouden edut asetetaan usein vastakkain. Esimerkiksi viime viikkoina käytyä keskustelua metsästrategiasta on käyty monesti kahdella osapuolella, joista toinen puolustaa taloudellista ja toinen ekologista ulottuvuutta. Todellisuudessa talous ja …

Lue lisää

Kaupungissa asuminen on liian kallista

Asuminen Tampereella – ja muissa kaupungeissa – on koko ajan kalliimpaa. Suomessa vuokralla asuvien asumiseen käyttämä osuus tuloista on Turun yliopiston selvityksen mukaan suurin kaikista OECD-maista. Ihmettelen sitä, miksei kohtuuhintainen asuminen nouse näkyvämpään rooliin kuntavaalikampanjoinnissa, vaikka asumisen hinta koskettaa käytännössä jokaista kaupunkilaista. Suomessa vuokralla asuvat käyttävät noin 32 prosenttia tuloistaan asumiseen. Vuonna 2018 lähes puolet yksityisellä sektorilla asuvista pienituloisista …

Lue lisää