Digiloikka on vielä kesken

|

Syksyn ylioppilaskirjoitukset alkavat taas tuttuun tapaan. Syyskuun ja lokakuun aikana tutkintoon osallistuu vajaa 40 000 kokelasta, joihin myös itse lukeudun. Kokeet tehdään nykyään kannettavilla tietokoneilla, mutta yllättävää kyllä, keskustelu ylioppilaskirjoitusten digitalisaatiosta vaikuttaa hävinneen.

Luin viime keväänä useita kolumneja siitä, kuinka digitalisaation tuominen kouluihin on väärin ja kuinka hankalia varsinkin matemaattisten aineiden kokeista nyt tulee. Osa pelkäsi, että kokeissa aletaan testaamaan asiasisältöjen sijasta tietokoneen käyttötaitoja, mikä on selvää liioittelua.

On ehdottomasti nykyaikaa siirtyä ylioppilaskirjoitusten osalta sähköiseen suoritustapaan. Ylioppilastutkinnon päätarkoitus on valmistaa lukiolaisia kohti tulevia opiskeluita ja työelämää, joista varsinkin jälkimmäisessä tietotekniikkataidot ovat kasvavassa osassa.

Ylioppilaskirjoitusten sähköistyminen ei ole kuitenkaan vielä lähelläkään valmista.

Ylioppilastutkinnot suoritetaan Abitti-koejärjestelmässä, joka lukuisista päivityksistä huolimatta on vähintäänkin kömpelö alusta. Sen toiminta on epävarmaa ja melkein jokaisessa kurssikokeessa löytyy ainakin yksi tietokone, jonka yhdistäminen järjestelmään ei onnistu.

Järjestelmä ei myöskään ole yhteensopiva läheskään kaikkien tietokoneiden kanssa ja itsekin olen lukion aikana ostanut jo kaksi kannettavaa tietokonetta saadakseni ylioppilaskirjoituksiin toimivan koneen.

Suurin vajavaisuus järjestelmässä lienee sen tarjoamat sovellukset, joista monet ovat sellaisia, että niitä ei tulevaisuudessa varmasti käytetä.

Työpaikkojen standardina toimivan Microsoft Officen sijasta Abitista löytyy ilmainen Libre Office ja yliopistoon siirtyessä myös matemaattiset sovellukset vaihtuvat uusiin.

Toinen ongelma on se, että tietotekniikkataitoja ei oikeastaan opeteta koulussa missään vaiheessa.

Monet opiskelijat eivät edes tarvitsisi sen suurempaa perehdytystä, mutta jonkinlainen tietotekniikkatuki olisi hyvä olla pysyvästi olemassa.

Koulutuksen on aikakin digitalisoitua, mutta digiloikan onnistuminen vaatii myös aitoja panostuksia.

Julkaistu kaupunkilehti Tamperelaisessa 25.9.2019

Olen päivisin taloustieteen opiskelija ja iltaisin yrittäjä sekä järjestöaktiivi. Tulevaisuudessa haluan elää taloudellisesti ja ekologisesti kestävässä maailmassa, jossa jokaisella on yhdenvertaiset mahdollisuudet menestyä ja olla onnellinen.

Jätä kommentti