Turkistarhauksen kannattavuus on niin heikkoa, että suuret pankit eivät edes uskalla myöntää lainoja turkisyrityksille. Vaikka asiaa katsoisi pelkästään kylmän rahan näkökulmasta, turkisala on tehnyt taktisen virheen. Alan etujärjestö on sitkeästi lobannut taloudellisesti kannattamattoman toiminnan jatkamisen puolesta. Virheestä ovat maksaneet ensi sijassa miljoonat siniketut, minkit ja supikoirat, jotka ovat viettäneet elämänsä pienessä häkissä. Mutta sinnittelystä viimeiseen asti ovat kärsineet myös tarhaajat. Voit lukea kolumnin Ylen verkkosivuilta.
Eläkeikääsi nostetaan, koska nuoret eivät pääse ajoissa kiinni työelämään
Eläkeläiset miettivät, jatkuvatko etuudet, keski-ikäiset pohtivat, milloin he pääsevät eläkkeelle, ja omanikäiset kaverini – siis hiukan yli parikymppiset – huolehtivat siitä, ehtivätkö he ollenkaan eläkkeelle. Näkökulmat vaihtelevat, mutta ongelma on yhteinen: ikääntyvässä Suomessa on liian vähän nuoria kustantamaan vanhempien sukupolvien eläkkeitä. Lue koko kolumni Ylen verkkosivuilta.
Orpon hallitus toistaa edeltäjiensä virhettä: myy valtion omaisuutta
Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa halutaan parantaa talousosaamista, jotta jokainen ymmärtäisi sijoittamisen mahdollisuuksia sekä riskejä. Suomalaiset todella makuuttavat suurta osaa säästöistään matalakorkoisella käyttötilillä parempikorkoisten tilien tai sijoitusten sijasta. Mutta itse olen kotitalouksien säästämisen lisäksi ihmetellyt vähintään yhtä paljon sitä, miten valtio sijoittaa omaa varallisuuttaan. Lue koko teksti Ylen sivuilta.
Mäntyjä moottoritien varrella – Lempäälä lobbaa hanketta, jossa ei ole järkeä ja jota kukaan ei kannata
Puskaisten oikaisu on valtatien laajennus, joka kulkisi Lempäälän Kuljusta Pirkkalan Linnakorpeen. Yhdeksän kilometrin pätkän läheisyydessä on Pulkajärven Natura-alue, yhdeksi Suomen sadasta luontoihmeestä nimetty Taaporinvuori sekä ne virkistysmetsät, joissa lapsena kuljin. Moottoritien puolustajat vetoavat talouteen, mutta todellisuudessa yli 250 miljoonan euron hankkeen taloudelliset edut perustuvat kyseenalaisiin oletuksiin. Lue koko teksti Tamperelaisen verkkosivuilta.
Sukupolvellani on lohduton tulevaisuuskuva, ja populismi pahentaa sitä
Keskustelin keinolihasta soluviljelyä harrastavan ystäväni kanssa. Keinolihaa kasvatetaan bioreaktorissa ruokkimalla eläimen kantasoluja ravintoliuoksella ja muilla kasvutekijöillä. Pelkällä solunäytteellä – joka voidaan ottaa vahingoittamatta eläintä – voidaan tuottaa oikeastaan mitä vain lihaa. Hurja idea elää laboratorioissa vasta kehitysasteella, mutta kuulostaa lupaavalta. Nykyiseen eläintuotantoon verrattuna keinoliha vähentäisi päästöjä ja maankäytön tarvetta. Terveyshyötyjäkin olisi: solut eivät tarvitse antibiootteja, niihin ei kerry mikromuoveja …