Sukupolvellani on lohduton tulevaisuuskuva, ja populismi pahentaa sitä

Keskustelin keinolihasta soluviljelyä harrastavan ystäväni kanssa. Keinolihaa kasvatetaan bioreaktorissa ruokkimalla eläimen kantasoluja ravintoliuoksella ja muilla kasvutekijöillä. Pelkällä solunäytteellä – joka voidaan ottaa vahingoittamatta eläintä – voidaan tuottaa oikeastaan mitä vain lihaa. Hurja idea elää laboratorioissa vasta kehitysasteella, mutta kuulostaa lupaavalta. Nykyiseen eläintuotantoon verrattuna keinoliha vähentäisi päästöjä ja maankäytön tarvetta. Terveyshyötyjäkin olisi: solut eivät tarvitse antibiootteja, niihin ei kerry mikromuoveja ja keinokana ei levitä salmonellaa, koska se ei ole kosketuksissa ulosteen kanssa.

Lue koko teksti Ylen verkkosivuilta.
Kuuntele kolumni podcastina.

Verorahoilla tuetaan varsinkin varakkaiden nuorten asunnon hankintaa

Tarkastelin hiljattain kännykkäni käyttötilastoja, ja huomasin kuluttavani useita tunteja viikossa selaillen asuntoja Oikotie-sivustolla. En ole ilmeisesti ajanvietteeni kanssa yksin: Oikotietä käyttää sivuston oman ilmoituksen mukaan yli miljoona yksittäistä kävijää viikoittain. Jos luku pitää paikkansa, suomalaiset viettävät paljon aikaa ajatellen asuntoja. Kansalaiskyselyn mukaan suomalaisten toivekoti on 60–140 neliömetrin asunto, ja neljä viidestä asuisi kaikista mieluiten omistusasunnossa. Lue koko kolumni Ylen …

Lue lisää

Uskallatko kouluttautua ammattiin, joka automatisoidaan kymmenen vuoden päästä? – Tulevaisuuden murros vaatii, että opittaisiin opiskeluvalmiuksia

Jo hyvän aikaa on pelätty otsa kylmässä hiessä, miten tekoäly, automatisaatio ja digitalisaatio johtavat siihen, että kaikille nykyammateille ei ole tulevaisuudessa kysyntää. Maailman Talousfoorumi odottaa, että työpaikkoja katoaa esimerkiksi yrityshallinnon tukipalveluista ja asiakaspalvelutehtävistä. Mutta samaan aikaan kun futuristit odottavat jo itsestään ajavia autoja, tuhansia suomalaisia nuoria hakee opiskelemaan merkonomeiksi, vastaanottovirkailijoiksi ja kuorma-autonkuljettajiksi. Ne ovat nyt tärkeitä ammatteja, mutta kouluun …

Lue lisää

Pienempi kaupunki, suuret kulut – ”Tampereen velka suhteessa saataviin verotuloihin melkein tuplaantui alueuudistuksen seurauksena”

Tampereen kaupunki on pienempi organisaatio kuin ennen, mutta uuden budjetin perusteella se aikoo yhä ottaa velkaa niin kuin se olisi entisen kokoinen. Soteuudistuksen myötä kaupungin verotulot lähes puolittuivat vajaasta 1,2 miljardista eurosta noin 630 miljoonaan euroon Velka ei kadonnut uudistuksessa mihinkään, mikä tarkoittaa sitä, että Tampereen velka suhteessa saataviin verotuloihin melkein tuplaantui alueuudistuksen seurauksena. Lue kolumni kaupunkilehti Tamperelaisessa.

Bensaa ei voi syödä – ”Polttoaineveron haitat suhteessa hyötyihin ovat pienemmät kuin monen muun veron”

Orpon hallitus leikkaa tiukassa taloustilanteessa muun muassa asumistuesta ja lastensuojelun jälkihuollosta, mutta löytää rahaa polttoaineverotuksen keventämiseen. Hallitus on linjannut, että pumppuhinta ei saa nousta ilmastotoimien vuoksi, minkä lisäksi hallitusohjelmassa on sovittu 100 miljoonan euron ylimääräisestä kevennyksestä polttoaineverotukseen. Valtiovarainministeriön arvion mukaan tämä laskee pumppuhintaa noin 3 senttiä litralta. Suunta on väärä, sillä polttoainevero on taloustieteen näkökulmasta hyvä vero. Se kannustaa …

Lue lisää