Kunnallinen päätöksenteko vaatii julkista keskustelua

Kirjoitin kaupunkilehti Tamperelaiseen viime lauantaina Lempäälän kunnanvaltuuston kokouskulttuurista:

”Istuin keskiviikkona Lempäälän kunnanvaltuuston kokouksessa, jossa käsiteltiin palvelurakentamista. Kokouksessa kunnanhallituksen puheenjohtaja piti pöyristyttävänä sitä, että eräs valtuutettu teki kohdassa muutosesityksen.

Tilanne nosti mielestäni esiin kunnanvaltuuston todellisen luonteen – ainakin Lempäälässä. Olen viimeiset kaksi vuotta toiminut nuorisovaltuuston edustajana läsnä- ja puheoikeudella Lempäälän kunnanvaltuustossa. Tuona aikana on kunnanvaltuustossa äänestetty vain muutamasta esityksestä. Kokoukset kyllä kestävät pitkään, mutta suurin osa puheenvuoroista on kiitospuheenvuoroja tai suunnattu vain keskustelunherättäjäksi. Aitoa keskustelua salissa harvemmin käydään.

Kunnanvaltuuston merkitys on jäänyt pieneksi, kun kaikki sovitaan etukäteen. Kuntalaisia ei politiikka kiinnosta, mistä kertoo esimerkiksi kunnallisvaalien matala äänestysprosentti ja kunnanvaltuuston lehtereiden tyhjyys. Tilannetta ei ainakaan paranna se, että päätöksistä ei julkisesti haluta edes keskustella, vaan niistä päätetään suljettujen ovien takana joko neuvotteluissa, kunnanhallituksessa tai lautakunnissa.

Samalla rehellisesti sanoen tuntuu siltä, että jopa osa valtuutetuista jää päätöksenteon ulkopuolelle. En itse usko, että kaikilla valtuutetuilla on samanlainen mahdollisuus vaikuttaa ryhmien puheenjohtajien käymiin neuvotteluihin.”

Koko kolumnin voi lukea Kaupunkilehti Tamperelaisesta: ”Tuleeko valtuustossa keskustella”

Olen saanut kirjoituksestani paljon palautetta, pääosin positiivista sellaista. Myös muissa kunnissa tilanne vaikuttaa olevan samankaltainen: julkinen keskustelu on jäänyt pelkäksi kulissiksi, kun päätökset tehdään piilossa kuntalaisilta. Ongelma vaivaa erityisesti pienempiä kuntia, joissa ei välttämättä ole riittävästi kuntalaisia nostamaan ongelmakohtia esille.

Haluan myös palautteen pohjalta sanoa, että ymmärrän todellakin päätöksenteon valmistelun merkityksen. Esimerkiksi kunnanvaltuustossa tehtäviin päätöksiin on tärkeää vaikuttaa jo valmisteluvaiheessa ja isoja kokonaisuuksia ei voida päättää pelkällä nuijankopautuksella ilman sen suurempia suunnitelmia. Suurempiakin kokonaisuuksia pitää kuitenkin olla valmis muuttamaan valtuustossa, joka on kuitenkin kunnan ylin päättävä toimielin.

Lopetan siihen, mihin kolumninikin viimeksi lopetin: Hyvään hallintoon kuuluu avoimuus, jota ei saavuteta ilman julkista väittelyä.