Tänä kesänä olemme nähneet metsäpaloja Kanadassa ja Kyproksella, tulvia Saksassa ja Belgiassa sekä ennätyshelteita Suomessa. Ilmastonmuutoksen edetessä tällaisista ilmiöistä tulee entistä yleisempiä.
Samalla ilmastonmuutoksen ympärillä käytävässä keskustelussa on suuri ongelma: ilmaston ja talouden edut asetetaan usein vastakkain.
Esimerkiksi viime viikkoina käytyä keskustelua metsästrategiasta on käyty monesti kahdella osapuolella, joista toinen puolustaa taloudellista ja toinen ekologista ulottuvuutta. Todellisuudessa talous ja ympäristö ovat harvoin vastakkain.
Ensinnäkin, monissa tilanteissa olisi helppo vähentää päästöjä ja samalla säästää rahaa tekemällä jonkinlainen alkuinvestointi. Esimerkkejä ovat muun muassa energiatehokkuuden kehitys, maalämpö tai uusien teknologioiden käyttöönotto.
Toiseksi, niissäkin tilanteissa, joissa vaikuttaa siltä, että ympäristötoimet aiheuttavat vahinkoa joillekin nykyisille yrityksille, on todennäköistä että näiden yritysten tilalle syntyy uusia yrityksiä, jotka toimivat kestävämmin. On selvää, että esimerkiksi turveyrityksiä ei kannata tukea, vaan fiksumpaa on tukea turvetyöntekijöitä niin, että he löytävät töitä toiselta alalta sitten kun työt turveteollisuudessa loppuvat. Ilmastonmuutos on osalle yrityksistä haaste ja toisille valtava bisnesmahdollisuus.
On selvää, että joskus ilmastotoimilla on hinta. Useimmiten nämäkin toimet kannattaa toteuttaa, sillä myös päästöillä on hinta. Tulvilla, metsäpaloilla, äärimmäisellä kuumuudella, luonnon monimuotoisuuden heikkenemisellä ja kaikilla muilla ilmastonmuutoksen haittavaikutuksilla on hinta, jonka yhteiskunta maksaa tavalla tai toisella. Vaikka jotkut ilmastotoimet saattaisivat aiheuttaa kustannuksia, ne kustannukset ovat useimmiten pienemmät kuin toimien tekemättä jättämisestä aiheutuvat kustannukset.
Taloudellisen kehityksen näkökulmasta ilmastotoimien tekeminen on useimmiten fiksua ja julkisessa keskustelussa tulee päästä eroon näennäisestä talouden ja ympäristön välisestä vastakkainasettelusta.
Tämä teksti on alunperin julkaistu kolumnina kaupunkilehti Tamperelaisessa.
