Ympäristön ja talouden edut eivät ole vastakkain

Tänä kesänä olemme nähneet metsäpaloja Kanadassa ja Kyproksella, tulvia Saksassa ja Belgiassa sekä ennätyshelteita Suomessa. Ilmastonmuutoksen edetessä tällaisista ilmiöistä tulee entistä yleisempiä. 

Samalla ilmastonmuutoksen ympärillä käytävässä keskustelussa on suuri ongelma: ilmaston ja talouden edut asetetaan usein vastakkain.

Esimerkiksi viime viikkoina käytyä keskustelua metsästrategiasta on käyty monesti kahdella osapuolella, joista toinen puolustaa taloudellista ja toinen ekologista ulottuvuutta. Todellisuudessa talous ja ympäristö ovat harvoin vastakkain. 

Ensinnäkin, monissa tilanteissa olisi helppo vähentää päästöjä ja samalla säästää rahaa tekemällä jonkinlainen alkuinvestointi. Esimerkkejä ovat muun muassa energiatehokkuuden kehitys, maalämpö tai uusien teknologioiden käyttöönotto.  

Toiseksi, niissäkin tilanteissa, joissa vaikuttaa siltä, että ympäristötoimet aiheuttavat vahinkoa joillekin nykyisille yrityksille, on todennäköistä että näiden yritysten tilalle syntyy uusia yrityksiä, jotka toimivat kestävämmin. On selvää, että esimerkiksi turveyrityksiä ei kannata tukea, vaan fiksumpaa on tukea turvetyöntekijöitä niin, että he löytävät töitä toiselta alalta sitten kun työt turveteollisuudessa loppuvat. Ilmastonmuutos on osalle yrityksistä haaste ja toisille valtava bisnesmahdollisuus.

On selvää, että joskus ilmastotoimilla on hinta. Useimmiten nämäkin toimet kannattaa toteuttaa, sillä myös päästöillä on hinta. Tulvilla, metsäpaloilla, äärimmäisellä kuumuudella, luonnon monimuotoisuuden heikkenemisellä ja kaikilla muilla ilmastonmuutoksen haittavaikutuksilla on hinta, jonka yhteiskunta maksaa tavalla tai toisella. Vaikka jotkut ilmastotoimet saattaisivat aiheuttaa kustannuksia, ne kustannukset ovat useimmiten pienemmät kuin toimien tekemättä jättämisestä aiheutuvat kustannukset.

Taloudellisen kehityksen näkökulmasta ilmastotoimien tekeminen on useimmiten fiksua ja julkisessa keskustelussa tulee päästä eroon näennäisestä talouden ja ympäristön välisestä vastakkainasettelusta.

Tämä teksti on alunperin julkaistu kolumnina kaupunkilehti Tamperelaisessa.

Tuleviin kriiseihin pitää varautua ajoissa

Musta joutsen on yllättävä, mutta vaikutuksiltaan todella laaja-alainen tapahtuma, jota ei jaksettu uskoa mahdolliseksi. Koronavirus on ristitty globaalin markkinatalouden mustaksi joutseneksi kansainvälisten suurpankkien, kuten Goldman Sachsin toimesta, mutta onko todella niin, että pandemia tuli täysin puun takaa?

Kunnallinen päätöksenteko vaatii julkista keskustelua

Kirjoitin kaupunkilehti Tamperelaiseen viime lauantaina Lempäälän kunnanvaltuuston kokouskulttuurista: ”Istuin keskiviikkona Lempäälän kunnanvaltuuston kokouksessa, jossa käsiteltiin palvelurakentamista. Kokouksessa kunnanhallituksen puheenjohtaja piti pöyristyttävänä sitä, että eräs valtuutettu teki kohdassa muutosesityksen. Tilanne nosti mielestäni esiin kunnanvaltuuston todellisen luonteen – ainakin Lempäälässä. Olen viimeiset kaksi vuotta toiminut nuorisovaltuuston edustajana läsnä- ja puheoikeudella Lempäälän kunnanvaltuustossa. Tuona aikana on kunnanvaltuustossa äänestetty vain muutamasta esityksestä. Kokoukset kyllä …

Lue lisää